Ärsyttää. En halua. Päivän kääntyminen iltaan tarkoittaa että päivä on vähän niinku ohi. Pitää valmistautua seuraavaan päivään. Mut mitä jos ei pysty? Ei saa itteään nukkumaan?

En halua kohdata huomista.

En tiedä mitä tää taas on, mutta samaa paskaa tuntuu olevan joka ilta nykyisin, taas. Rupeen vaan välttelemään sitä välttämätöntä että jossain vaiheessa olis nukuttava. 

Toisaalta olen väsynyt. En saa keskityttyä mihinkään (mutta se ei ole uutta), mieleni vaeltaa eri asioissa (sekin on niin tuttua) ja harhautan itseni ilmatieteenlaitoksen sivuille kolmannen kerran välilehden jo suljettuani.

Känniset tulee kotiin eli on aamuneljä ja mua vituttaa kun olen taas ollut illan yksin.

Oho. Vuosi työttömänä.